Valinnaisilla on väliä – Valmiuksia ja verkostoja tulevaisuuden työelämään

Helsingin yliopiston kasvatustieteellisessä tiedekunnassa pilotoitiin osana ULA-hanketta tutkinto-opiskelijoille tarkoitettu valinnainen, 25 opintopisteen laajuinen Oppiminen ja opettaminen digitaalisissa ympäristöissä -opintokokonaisuus (EduDigi) ensi kertaa lukuvuonna 2019–2020. Tavoitteena oli sillata opettajien täydennyskoulutusta sekä perustutkinto-opiskelijoiden opetusta uudella tavalla ja opintokokonaisuus toteutettiinkin jo työelämässä toimiville opettajille suunnatun, 60 opintopisteen laajuisen Oppiminen ja opettaminen digitaalisissa ympäristöissä -erikoistumiskoulutuksen (DigiErko) rinnalla. Kokeilu oli onnistunut ja opintokokonaisuus on nyt vakiintunut osa kasvatustieteellisen tiedekunnan valinnaisten opintokokonaisuuksien opintotarjontaa – tulevana syksynä jo kolmatta kertaa.

Monialaista oppimista tutkimassa ja kehittämässä

Monialaiset oppimiskokonaisuudet ovat lopulta koulun toimintakulttuurin ilmentymiä. Teemat, oppimistavat ja tavoitteet kertovat koulusta paljon. Ollaanko koulussa rohkeita kokeilemaan uutta, onko kokonaisuus rakennettu koulun vahvuuksien ympärille, miten laaja-alaiset oppimistavoitteet näkyvät oppimiskokonaisuuksissa? Tässä blogissa listaamme viisi oppia, joihin olemme törmänneet monialaisia oppimiskokonaisuuksia toteuttaessamme.

Koulu ei mennyt rikki – Luokanopettajan kokemuksia koronakeväästä

Opettajan kuvaama opetusvideo, keskustelua etäyhteyksillä, ja lopuksi mahdollisuus jäädä kertaamaan opittua ja saamaan yksilöllistä tukea opettajalta. Tällainen oli luokanopettaja Heikki Jyväsjärven tyypillinen oppitunnin rakenne kevään 2020 korona-aikana. Koronakevään aikana Heikki kokee, että hänen luokkansa löysi valmiuksia ja kykyjä uudessa tilanteessa toimimiseen, vaikka esimerkiksi tekniset haasteet saivat toisinaan kompuroimaan. Kevään tärkeimmän opin Jyväsjärvi tiivistää seuraavasti: ”Selvittiin ja voimaannuttiin.”

Vallankumous tapahtuu oppitunti kerrallaan – Matematiikka kuuluu meille kaikille

Kasvatustieteen tohtori Laura Tuohilampi on kiitelty pedagogi, kouluttaja ja tutkija, jonka tavoitteena on motivoida ihmisiä innostumaan matematiikasta. Tuohilampi kysyy väsymättä itseltään ja muilta seuraavia kysymyksiä: Miksi niin moni inhoaa matematiikkaa? Miksi hyväksymme sen, että moni oppilas ahdistuu matikantunneilla? Miksi matematiikan opetusta ei muuteta niin, että matikasta tulisi innostavaa ja motivoivaa kaikille? ULA-haastattelussa keskustelemme matikkavallankumouksesta, johon sinäkin voit liittyä.

Jatkuvaa oppimista

Merkit lähestyvästä kesästä käyvät päivä päivältä ilmeisemmiksi. On vihertäviä nuppuja puissa, satakieliä puissa ja vaaleanpunaisia kukkia puissa. Kesään liittyy paljon odotuksia, mutta samalla myös tulemme pohtineeksi kulunutta rupeamaa. Ainakin itse pyrin kertaamaan vuoden tapahtumia ja muistelemaan yhdessä koettuja hetkiä. Samalla Lue lisää…

Oppimista uusissa oloissa

Opetusalan henkilöstön arjessa korona näkyy erityisen selvästi, ja sen vaikutukset koulutusmaailmaan saattavat olla jopa mullistavia. Moni opettaja on huolissaan etäkoulun haasteista, kuten eriarvoistumisesta, oppilaiden hyvinvoinnista ja muista oppimisen esteistä. Samaan aikaan jokaisen on pelattava yhdessä, jotta voimme turvata mahdollisimman monen ihmisen hengen ja terveyden. Koulut on ehkä suljettu, mutta oppiminen, yhteistyö ja kehittyminen jatkuvat yhä. Jaamme muutaman ajankohtaisen lukuvinkin, joista ULA-hankkeen julkaisema Ilmiömäistä!-teos on ladattavissa verkkosivuillamme.

Teemaharjoittelu siltaa opettajankoulutusta

Jyväskylän yliopiston opettajankoulutuslaitoksella on kehitetty lukuvuoden aikana erilaisia tapoja toteuttaa luokanopettajien peruskoulutukseen olennaisesti kuuluvia harjoitteluita. Uutta luova asiantuntijuus -hanke on ollut mukana pohtimassa, suunnittelemassa ja toteuttamassa uudenlaisia avauksia harjoitteluun liittyen. ULA-hankkeen keskeisenä tavoitteena on opettajien perus- ja täydennyskoulutuksen siltaaminen. Tämä Lue lisää…

TALIS 2018: Tukea opettajan yksilölliselle ja koulun yhteisölliselle kehittämiselle

Suomalaiset opettajat pitävät työstään ja ovat työhönsä tyytyväisiä. Näin voisi summata olennaisimman TALIS 2018 -tutkimuksesta. Opettajien osallistuminen pitkäkestoiseen ammatillista kehittymistä tukevaan koulutukseen näyttää kuitenkin olevan hiipumassa, ja täydennyskoulutusta tulisikin kehittää niin, että se soveltuu opettajien omiin ammatillisen kehittymisen tarpeisiin ja tarjoaa virikkeitä ja inspiraatiota omaan opetukseen. Samalla opettajia tulisi kannustaa kehittämään koulua yhteisöllisesti. Opettajat tarvitsisivat uskallusta ylittää näitä yhteistyön tekemistä vaikeuttavia kynnyksiä, ja siihen tarvittaisiin paitsi rakenteellisia muutoksia, myös asenteiden ja arvojen näkyväksi tekemistä ja yhteisen ymmärryksen rakentamista.