Kirjoittaja: Pirjo Kulju, Tampereen yliopisto



Keväällä 2019 joukko Tampereen yliopiston aineenopettajaopiskelijoita osallistui luokanopettajan monialaisiin opintoihin tarkoituksenaan saada kaksoispätevyys. Yhtenä monialaisten opintojen tavoitteena opettajaopiskelijoille oli ymmärtää eri oppiaineiden merkitys ja mahdollisuudet maailman ilmiöiden tarkastelussa. 

Uutta luova asiantuntijuus -hankkeen osalta tarkasteltiin myös oppiainerajat ylittäviä opetuskokeiluja. Jyväskylän, Kokkolan ja Tampereen opettajankoulutusten yhteistyönä toteutettiinkin leirikoulu-tyyppinen yhteinen toteutus Kokkolassa, jossa yhteisesti valituksi ilmiöksi muodostui Talvinen meri. Toteutus kokonaisuudessaan oli kokeileva ja uusia toimintatapoja etsivä. Prosessi eteni siten, että kunkin opettajankoulutuksen opiskelijat suunnittelivat ja toteuttivat oman työpajansa, jonka he vetivät leirikoulussa muille opiskelijoille. Kuvaamme seuraavassa Tampereen osuutta. 

Tampereella toteutus nivottiin kuvataiteen, liikunnan, musiikin sekä äidinkielen ja kirjallisuuden monialaisiin opintoihin. Yhteiseksi siltaavaksi näkökulmaksi muodostui monilukutaito ja etenkin siihen liittyvät erilaiset ilmaisujen modaliteetit: visuaalinen, kielellinen, auditiivinen ja kehollinen 



Ilmaisun modaliteetit kuuluvat monilukutaitoon, esimerkiksi Callow (2003) on aikanaan esittänyt monilukutaidon viitekehykselle tyypillisen määritelmän niin, että se sisältää nämä modaliteetit ja lisäksi erilaiset kontekstit, joissa merkityksiä muodostetaan: 

The term multiliteracies acknowledges the multiplicity of meaning-making modes (visual, textual, audio, etc.) as well as the wider social contexts of these modes, from diverse local settings to global communities.” (Callow 2003) 

Opiskelijoiden haasteena oli tarkastella ilmiötä Talvinen meri eri oppiaineiden ja niihin liittyviä tulokulmia hyödyntäen. Esitämme seuraavassa esimerkkejä opiskelijoiden laatimien suunnitelmien pohjalta siitä, miten talvista merta voidaan lähteä tulkitsemaan eri näkökulmista. Opiskelijoiden suunnitelmissa punaisena lankana oli luovan tuottamisen prosessi talviseen mereen liittyen.  

Musiikki – kuuntelemisen taidot keskiössä 

Musiikin osalta keskityttiin erityisesti auditiiviseen moodiin ja kuuntelukasvatukseen. Vaikka sitä tarkasteltiin erityisesti musiikin oppiaineen kannalta, kuuluvat kuuntelemisen taidot vahvasti vuorovaikutukselliseen kanssakäymiseen ylipäänsä. Kuuntelemisen taidot on yksi esimerkki oppiaineita yhdistävästä sisällöistä, joita yhtenäiskoulun opettaja voi työssään korostaa.   

Toisena näkökulmana musiikin oppiaineessa oli säveltäminen, jossa yhdistyvät musiikillinen ajattelu, tiedot, taidot ja kokeilut. Monilukutaidon kannalta sävellys on teksti, joka on syntynyt luovan prosessin kautta. Monilukutaidon kannalta sävellystä voidaan tulkita yhtenä merkityksellisenä tekstinä. Kuuntelukasvatus tukee paitsi musiikin myös muiden oppiaineiden tavoitteiden saavuttamista ja ylipäänsä ympäröivän maailman viestien ymmärtämistä. 

Oman tekstin tuottamisessa voidaan esimerkiksi pysähtyä kuuntelemaan rannassa talvista merta ja talvipäivän ääniä ja pohtia, miten ääniä voi tehdä itse. Ääniä ja niiden luomaa maailman tulkintaa voidaan sitten hyödyntää omassa tuotoksessa, oli se sitten sävellys, kirjoitettu teksti tai vaikka videomuotoinen eri modaliteetteja yhdistelevä teksti. 

Liikunta – kehollista tietoa tutkimassa 

Liikunnassa monilukutaitoa lähestyttiin kehollisuuden kannalta. Monilukutaito liittyy kehollisen tiedon rakentumiseen, tiedon tunnistamisen ja sen jakamiseen. Kehollinen tieto on hiljaista tietoa; keho tietää (ja kertoo) enemmän kuin osaamme sanallisesti tai usein muulla tavoin kuvata. Tiedon taustalla ovat koko elämän aikana kertyneet liikekokemukset, koko eletyn elämän tunnekartta sekä näiden kulttuurinen konteksti.    

Opinnoissa pohdittiin, miten monilukutaidon käsitteen avulla voidaan haastaa perinteistä biologisperustaista ja usein yksipuolisesti fyysistä terveyttä korostavaa näkökulmaa liikunnassa.  Keskeistä on ymmärtää ero fysiologisen ruumiin ja kokemuksellisen kehon välillä.   

Talvista merta voidaan tutkia esimerkiksi luovan tanssin keinoin ja hyödyntää tanssia oman taiteellisen teoksen inspiraationa tai videoituna materiaalina osana tuotosta. Talvinen meri –tanssissa voidaan käyttää tukena musiikkia. Ensimmäisessä tanssin vaiheessa voidaan lähteä liikkeelle siitä, että pohditaan mielikuvissa, ketä talvisen meren pinnalla on ja miten he liikkuvat. Toisessa vaiheessa, “Jään tanssissa”, voidaan tarkastella, miten jää liikkuu. Kolmannessa tanssin vaiheessa keskitytään puolestaan meren pinnan alaiseen maailmaan ja mietitään, millaisia asioita pinnan alla on ja miten ne liikkuvat. 

Kuvataide  kuvan ja sanan yhteyden tarkastelua 

Kuvataiteen osalta tekstiä tuotettiin ja tulkittiin mahdollisimman laajassa merkityksessä keskittyen multimodaalisuuteen ja toki etenkin kuvallisiin teksteihin, esimerkiksi soveltaen digitaalisia välineitä kuten iPadeja, joilla Procreate-ohjelmaa opiskellen valokuvattiin, piirrettiin ja maalattiin erilaisia kuvia. 

Tämän lisäksi muutkin kuvataiteen oppisisällöt liittyivät tavalla tai toisella multimodaalisuuteen, esimerkiksi äänen ja kuvan yhteyksien etsiminen, kuvan kirjallinen tulkinta tai kirjallisen tekstin kuvittaminen. Myös opettajaopiskelijoiden kuvataiteen opinnoissa kokoama prosessiportfolio yhdisti kuvia ja tekstiä. Siinä pyrittiin ilmaisemaan ja reflektoimaan oppimista kuvien ja kirjoituksen dialogisena kokonaisuutena. 

Tuotosprosesseissa voidaan tuottaa erilaisin kuvataiteen menetelmin talviseen mereen liittyvää kuvitusta. Kuvitusta voidaan hyödyntää myös tuotosprosessissa oman ajattelun ja suunnittelun tukena, esimerkiksi visualisoimalla videon käsikirjoitusta kuvina.  

Äidinkieli ja kirjallisuus – tekstien merkityksen ja muotoiluprosessien äärellä 

Äidinkielen ja kirjallisuuden osalta opiskelijat osallistuivat Digityökalut kirjallisuuskasvatuksessa –jaksoon, minkä tarkoituksena oli kehittää kirjallisuuskasvatuksellista ajattelua ja pohtia digitaalisten työkalujen mahdollisuuksia mielekkääseen ja oppilasta innostavaan kirjallisuuden käsittelyyn koulussa. 

Lisäksi opinnoissa tarkasteltiin ylipäänsä erilaisia tulokulmia monimuotoisten tekstien tuottamisen ja tulkintaan. Yhtenä näkökulmana oli tekstien tuottaminen muotoilu- tai design-prosessina monilukutaidon viitekehyksessä (esim. Kalantzis & Cope 2012; NLG 1999). Siinä hyödynnetään oppilaan omia resursseja, toisin sanoen aikaisempaa kokemusta, tietoja ja taitoja, esimerkiksi kielellisiä resursseja ja digitaalisia taitoja. Itse muotoiluprosessissa opittavaa asiaa voidaan käsitteellistää, esimerkiksi tarkastelemalla tekstiä vaikkapa kertojan käsitteen kannalta. Tuotoksen nähdään kuitenkin olevan aina jotakin uutta luovaa. 



Esimerkkinä ollutta Talvista merta voidaan tutkia kaunokirjallisuuden keinoin. Opettajaopiskelijat valitsivat Marjatta Kurenniemen Neljä tuulihattua –runon tulkittavaksi talvisen meren kannalta. Runon merkityksiä voidaan edelleen liittää talviseen mereen tuottamalla sen pohjalta erilaisia tekstinmuutoksia, esimerkiksi video, jossa mukaan tuleekin kielen lisäksi ääntä, kehollisuutta ja visuaalisuutta. Tekstimuunnosten prosessointi ajaa pohjatekstin äärelle ja sen tulkintaan. 


Neljä tuulihattua  

piti katolla kokousta. 

Ja se päivä oli aivan tyyni,  

ei puuskan puuskausta.  

Ja ne puhuivat, mistä tuulista  

ne piti ja mistä ei,  

ja länsituuli niiden mielestä  

kaikkein parhaiten valssiin vei.  

Ja itätuulella nuhaa sai  

ja pohjatuulella yskää,  

ja lounaistuuli kattopeltejä  

ihan liiaksi ryskää.  

Ja sitten ne kaikki nukkuivat,  

ruoste rakensi hattuihin pesää.  

Ja etelätuulta ne odottivat.  

Se ei tullut ennen kesää.  

Marjatta Kurenniemi 

Uutta luova asiantuntijuus -hankkeessa opiskelijoiden suunnitelmat hyödynsivät ja toteuttivat ilmaisun eri modaliteetteja. Opiskelijoiden kokemus oli, että neljän aineen näkökulman tuominen yhteen oli haastavaa, tai kuten eräs opiskelija totesi: 


Helposti pystyy yhdistämään kaksi ainetta, mutta neljässä oli jo haastetta. Toisaalta oli hyvä päästä testaamaan myös sitä.  


Kirjallisuutta 

Helakisa, Kaarina (toim.) 1994: Suomen lasten runotar. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Otava; Kurenniemi, Marjatta: “Neljä tuulihattua”. 295. 

Kalantzis, Mary & Cope, Bill 2012. Literacies. Melbourne: Cambridge University Press. 

Kankkunen, Olli-Taavetti, 2018. Kuuntelukasvatus suomalaisessa perusopetuksessa: kohti yhteisöllistä äänellistä toimijuutta. Helsinki. 

Lindeberg-Piiroinen, A. & Alho, E. 2017. Musiikin kuuntelu. Teoksessa Lindeberg-Piiroinen, A. & Ruokonen, I. (toim.), Musiikki varhaiskasvatuksessa -käsikirja, 179-212. 

NLG, The New London Group (1996). A Pedagogy of Multiliteracies: Designing Social Futures. Harvard Educational Review 66(1), 60–92. 

Owens, R. E., LeBlanc, R. G. & Brown, P. K. 2016. Visual body pedagogies: how anti-oppressive education informs the teaching and learning of sporting bodies. Sport, Education and Society 21 (5), 661–676, DOI: 10.1080/13573322.2014.937412 

Parviainen, J. 2016. Keho tietää, kertoo ja kehittää itsetuntemusta. Liikunta & Tiede 53 (2–3), 10–15. 

Siljamäki, M., Kalaja, M., Perttula, J. & Kokkonen, M. 2016. Lähtökohtana holistinen kehollisuus: koululiikunnan uudet tuulet. Liikunta & Tiede 53 (1), 40–46. 

Varea, V. & Tinning, R. 2016. Coming to know about the body in Human Movement Studies programmes. Sport, Education and Society 21 (7), 1003–1017. DOI:10.1080/13573322.2014.979144