Ylästön yhtenäiskoulu Vantaalla on kokenut viimeisen vuoden aikana useita muutoksia. Koulua on laajennettu yhdellä lisäsiivellä, yhteisopettajuus on saanut vahvemman jalansijan, entisestä alakoulusta on tullut yhtenäiskoulu ja koulu on saanut uuden teknoluokan. Uudistusten määrä voi tuntua hengästyttävältä, mutta osa niistä on ollut opettajien itsensä suunnittelemia ja toteuttamia. ULA-hanke on ollut mukana tukemassa teknoluokan käyttöönottoa.

Teknoluokka voi tarkoittaa joko erillistä luokkatilaa, monesti nimenomaan ns. kolmatta käsityönluokkaa, jossa tehdään mm. ohjelmointia, 3D-mallinnuksia ja tulostuksia, käytetään green screen –tekniikkaa, tai rakennetaan robotteja. Teknoluokka voi myös tarkoittaa painotetun opetuksen luokkaa, eli ryhmää, jonka opetuksessa teknologia on vahvemmin mukana. Jälkimmäisen esimerkin mukaisesti toimitaan esimerkiksi Oulussa, Kuopiossa ja Lappeenrannassa, joissa kylläkin koulussa oleva teknologiaosaaminen hyödyttää muitakin luokkia valinnaisaineiden ja opettajien osaamisen jakamisen myötä. Ensimmäisen esimerkin mukaisesti Ylästössä lähdettiin suunnittelemaan uuden tilan käyttöä ja toiminnan pohjalle on nyt muodostunut pajamuotoinen opetus alakouluikäisille ja tätä tukemaan oppilaiden tutortoiminta. 

ULA-hankkeen ja Innokas-verkoston avulla Ylästön opettajille toteutettiin yhteinen koulutus maker-pedagogiikkaan ja innovointiin liittyen, jotta uusi teknoluokka ei jäisi vain asiaan vihkiytyneiden käyttöön. Tämä YS-ajalla toteutettu koulutus viritti ajatuksia siitä, missä eri oppiaineissa teknoluokkaa voisi käyttää hyväksi, miten maker-ajattelua voidaan tuoda osaksi monialaisia oppimiskokonaisuuksia ja miten eri ikäisten oppilaiden kanssa lähdetään innovoimaan. Innokas-verkoston kouluttaja Kati Sormunen kiteyttää maker-kulttuurin tekemisen ja kokeilemisen kautta tapahtuvaksi oppimiseksi, missä painotetaan myös vertaisoppimista.

Maker-kulttuuri ja opetus, Innokas-verkoston Youtube-kanava

Ylästössä on suunniteltu keinoja toteuttaa pajatoimintaa yhteisopettajuuden avulla ja jakaa tällä tavoin osaamista ja käytännön vinkkejä. Matkan varrella on linjattu käyttötapoja, tehty esimerkkejä toiminnasta eri ikäisten oppilaiden kanssa ja ratkottu pulmia. Työstöä ja suunnittelutyössä mukana olevien opettajien yhteistä aikaa ovat vaatineet monet ihan käytännön asiat: kuinka monta luokkaa ja opettajaa voidaan yhdistää käyttämään teknoluokkaa samanaikaisesti, kuinka pitkä aika käsityönopetukselle on syytä varata (tuplatunnit vai yksittäistunnit) ja jopa se, miksi uutta luokkatilaa oikein kutsutaan (teknoluokka, roboluokka).

Innokas-verkostossa toimivat teknoluokkaopettajat ovat olleet mukana sparraamassa Ylästön teknoluokan suunnittelua ja muodostavat oman ammatillisen verkostonsa, jonka WhatsApp-ryhmässä saa aina apua erilaisiin käytännön ongelmiin tai pedagogisiin pohdintoihin. Valtakunnallisen teknoluokkaverkoston tapaamisessa syyskuun alussa jaettiin kokemuksia viime lukuvuoden projekteista ja todettiin nimenomaan projektimuotoisuuden tukevan teknoluokkatoiminnan tavoitteita. Teknoluokkatoiminnassa painottuvat yhteisöllinen oppiminen ja ongelmanratkaisutaidot, joita projektimuotoisuus tukee hyvin. Teknoluokkatoiminnan on verkostossa mukana olevien koulujen taholta todettu tukevan oppilaiden itseohjautuvuutta, luovuutta ja innovatiivisuutta sekä teknologista lukutaitoa. Oleellista teknoluokkatoiminnassa on kuitenkin pedagogiikka. Laitteet eivät itseasiassa ole niin tärkeitä, vaan hyvinkin pienellä panostuksella voi päästä alkuun.

Mikäli teknoluokkatoiminta ja esimerkit kiinnostavat, niin kannattaa tutustua teknoluokkaverkoston kokemuksiin ja materiaaleihin: https://teknoluokka.wordpress.com/

Lisää innovoinnista ja maker-pedagogiikasta Innokas-verkoston ohjevideoista: https://www.youtube.com/playlist?list=PLHD3u4nVNPy2j22qhC38Uv8xbo2xsFvaG

Kirjoittaja on väitöskirjatutkija, joka työskentelee Innokas-verkoston tutkimusprojekteissa ja tutkii opettajien ammatillista yhteistyötä ja yhteistyöverkostoja.


Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *