Jyväskylän yliopiston opettajankoulutuslaitoksella on kehitetty lukuvuoden aikana erilaisia tapoja toteuttaa luokanopettajien peruskoulutukseen olennaisesti kuuluvia harjoitteluita. Uutta luova asiantuntijuus -hanke on ollut mukana pohtimassa, suunnittelemassa ja toteuttamassa uudenlaisia avauksia harjoitteluun liittyen.

ULA-hankkeen keskeisenä tavoitteena on opettajien perus- ja täydennyskoulutuksen siltaaminen. Tämä tarkoittaa laajassa mielessä opettajien täydennyskoulutuksen mallien pohtimista suhteessa opettajien peruskoulutuksen sisältöihin ja rakenteisiin. Työelämän kasvavat trendit liittyvät työssäoppimisen ja jatkuvan oppimisen teemoihin, joten tarvitaan uusia avauksia opettajien elinikäisen oppimisen tukemiseen.

Taustalla on myös koulujen tarve kehittää toimintakulttuuria oppivan yhteisön käsitteen mukaisesti, joka tulee suoraan perusopetuksen opetussuunnitelman perusteista. Opettajien asiantuntemus on keskeisessä roolissa koulujen kehittämisessä. Tämän vuoksi onkin tärkeää, että opettajien ammatillista kehittymistä tuetaan sekä yksilöllisesti että yhteisöllisesti. ULA-hanke on pyrkinyt tuottamaan erilaisia malleja, joilla voidaan tukea opettajien oppimista kouluyhteisössä tapahtuvan toiminnan avulla.

Kerran opittu, mutta mitä sitten?

Opettajankoulutuksen tavoitteet ovat muuttuneet vuosikymmenten aikana. Peruskoulutuksessa saatu tieto on mahdollistanut työuralla alkuun pääsyn ja vastannut vahvasti aikansa haasteisiin. Opetusmenetelmät, oppimisympäristöt ja oppimiskäsitykset eivät kuitenkaan ole pysyviä. Kysymys onkin, miten opettajankoulutuksen uusin tieteellinen tieto oppimisesta ja opettamisesta voidaan tuoda opettajien täydennyskoulutukseen siten, että uuden oppiminen on aidosti yhteydessä opettajien ja koulujen nykytilaan ja tarpeisiin? Esimerkiksi SITRA on korostanut, että työelämässä tarvitaan jatkuvaa oppimista tukevan kulttuurin ja politiikan vahvistamisen rinnalla kohdennettuja toimia muutoksen kourissa olevilla aloilla.

Yhteistyössä tarpeet ja osaaminen kohtaavat

ULA-hanke ja Kirkonkylän koulu Heinolassa toteuttivat yhteisprojektin, jonka pohjana olivat koulun sisäisesti määritellyt tarpeet. Projektissa keskityttiin monialaisen oppimiskokonaisuuden toteuttamiseen. Toteutuksessa olivat mukana Jyväskylän opettajankoulutuslaitoksen opettajankouluttajat ja tutkijat, koulun ja esikoulun henkilökunta ja lapset sekä luokanopettajaopiskelijat. Monialaisen oppimiskokonaisuuden toteutuksen mahdollisti osaltaan Otava Oppimisen palveluiden tuottama Terve elämä -kokonaisuus. Toteutettu monialainen oppimiskokonaisuus seurasi Otavan materiaalia rakenteen ja sisältöjen osalta. Kouluviikon pituisen projektin suunnittelusta, toteutuksesta ja arvioinnista vastattiin yhdessä kaikkien osapuolien yhteistyönä.

Yhteistyötä opettajien ja opeopiskelijoiden välillä

ULA-hankkeen tavoitteen mukaisesti monialaisen oppimiskokonaisuuden toteuttaminen oli sekä opettajille täydennyskoulutusta että opiskelijoille peruskoulutusta. Opiskelijoiden kohdalla kyseessä oli teemaharjoittelu, jota ohjasivat yliopiston opettajankouluttajat. Opettajille projekti tarjosi mahdollisuuden oppia uusia malleja monialaisen oppimiskokonaisuuden läpivientiin sekä yhteisopettajuuteen liittyen. Opeopiskelija ja opettaja työskentelivät tasavertaisesti työparina, eivätkä niinkään opettaja-harjoittelija-asetelmassa. Opiskelijoiden reflektoinnin perusteella näin onnistuttiinkin lopulta varsin hyvin toimimaan, vaikka onkin selvää, että asetelman sisäistäminen vaati yhteistä työstämistä.

Oppilaille uusi ja erilainen kokemus

Koulun kaikki oppilaat 1.-6.-luokilta osallistuivat monialaiseen oppimiskokonaisuuteen. Lisäksi mukaan saatiin vielä samoissa tiloissa työskentelevät esikoululaiset. Oppilaat työskentelivät ikäsekoitteisesti noin luokan kokoisissa ryhmissä sekä tiiviimmin 4-5 oppilaan tiimeissä. Ryhmät koostuivat esikoululaisista-3. luokkalaisista sekä 4.-6.-luokkalaisista. Tiimit määrittelivät ennakkotehtävän perusteella yhteisesti tutkimusaiheen, joka saattoi olla liittyä esimerkiksi uneen, liikuntaan tai nettiriippuvuuteen.

Uudet kasvot opettamassa ja ryhmien sekoittaminen viikon ajaksi olivat muutos totuttuun. Kokemuksen mukaan onkin alleviivatta, että työskentely hyötyi projektin kestosta. Tiimien työskentely kehittyi projektin aikana.

Oppimiskokonaisuuteen palaaminen vahvistaa kehittämistä

Yhteinen projekti toteutettiin marraskuussa. Opiskelijoiden kanssa oppimiskokonaisuutta reflektointiin yhdessä, jonka lisäksi opiskelijoilla oli tehtävänä reflektointinsa pohjalta valmistella ja alustaa opettajien kanssa käytävä loppukeskustelu. Yhteiseen lopputilaisuuteen osallistuivat opettajat, opeopiskelijat sekä opettajankouluttajat. Keskustelun teemoina olivat viikon toteutus, suunnittelu sekä tavoitteet ja arviointi. Näin saatiin oppimiskokonaisuuden opit kirjatuiksi ylös.

Uusien mallien vakiinnuttaminen osaksi koulutusta

ULA-hankkeen tavoitteiden mukaisesti nyt toteutetun projektin vakiinnuttaminen osaksi opettajankoulutusta ja jatkokehittäminen ovat suuria kysymyksiä, sillä kokeilu mahdollistui pitkältä hankkeen avulla. Kokeilun kokemuksia ja tuloksia olisi tarpeen esitellä laajemmin, jotta projektin lähtökohdat toteuttaa kouluyhteistyötä tulisivat laajemmin tutuiksi. Koulujen tarpeesta kumpuava kehittäminen hyödytti koulun ohella myös opeopiskelijoita ja tarjoaa opettajankoulutukselle mahdollisuuden uudistua.

Katso alta video toteuttamastamme monialaisesta oppimiskokonaisuudesta!


Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *