Tavoitelähtöisyys voi avata mahdollisuuksien avaruuden. Tämä väite ei ole pelkästään perusopetuksen opetussuunnitelmasta lähtevä, vaan sitä tukevat myös opettajien kokemukset ja tutkimustieto. Tavoitelähtöisyydestä hyötyvät niin opettajat, oppilaat kuin huoltajatkin.

Oppikirjat, opetussuunnitelma ja oppimisen tavoitteet voivat arkipuheessa kietoutua yhdeksi ja samaksi asiaksi. Vaikka tiedämme tutkimustiedon perusteella, että oppimisen vaikuttavuutta voidaan parantaa tavoitteiden asettamisella, niihin kytkeytyvillä pedagogisilla käytänteillä ja arvioinnilla, tavoitteet voidaan kokea toissijaisina vaikkapa suhteessa oppikirjaan. Porvoossa sijaitsevan Sannäs skolanin rehtori Jessica Gillberg toteaakin, että vanhemmat pitävät usein oppikirjaa seurannan välineenä, joka kertoo, missä opetuksessa mennään.  Tavoitteiden vaikuttavuuden näkökulmasta tämä ei kuitenkaan riitä. Hänen mukaansa koko opetuksen suunnittelu lähtee tavoitteista.

Minnan ja Jessican mukaan huolellinen oppimistavoitteiden asettaminen on avainasemassa Sannaisten koulun teemakokonaisuuksissa.

Tavoitteisiin uhrattu aika kannattaa monestakin näkökulmasta. Opettaja hyötyy tavoitteiden asettamisesta monin tavoin. Tavoitteiden asettaminen ohjaa opetuksen suunnittelua ja auttaa tekemään oppimisen kannalta keskeisiä valintoja sisältöjen, käytänteiden ja materiaalien kannalta.  Sannäs skolanin luokanopettaja Minna Ståhls sanookin, että tavoitteet ovat mukana koko ajan. Hänen mukaansa tavoitteet eivät ole vain opettajalle tärkeitä, vaan niiden selkeys ja ymmärrettävyys on keskeistä myös oppilaille itselleen ja heidän huoltajilleen. Tavoitteiden muotoilussa voikin piillä se vaara, että niistä tulee enemmän opetuksen kuin oppimisen tavoitteita tai että ne on kielennetty liian abstrakteiksi. Tavoitteiden asettamisesta onkin erityisesti hyötyä silloin, kun oppilaat ovat itse mukana asettamassa niitä, mikä vahvistaa tunnetta toimijuudesta, oman oppimisen ja sen etenemisen omistajuudesta.

Sä voit olla enemmän luova

Jos tavoitteet ovat näkyvillä luokkahuoneessa, ne muistuttavat siitä, mitä kohti ollaan menossa, millaisia tietoja ja taitoja opiskellaan ja miksi niitä opiskellaan tietyllä tavalla. Sekä Minna Ståhls että Jessica Gillberg korostavat, että on paljon helpompi edetä, kun tietää, mitä kohti ollaan matkalla. Tavoitteet auttavat edistymisen seuraamisessa ja palautteen antamisessa sekä eriyttämisessä oppilaiden tarpeiden mukaan. Jessican mielestä on hyvä, jos erityisopettaja ja luokanopettaja miettivät yhdessä, miten opetusta henkilökohtaistetaan oppilaan edellytysten mukaisesti niin, että opetussuunnitelman tavoitteet toteutuvat. Käytännössä tämä tarkoittaa teemaopetuksessa esimerkiksi sitä, että kaikki työskentelevät saman teeman ympärillä, mutta eivät tee samoja asioita, Jessica toteaa. Tavoitteet nimittäin konkretisoivat oppilaalle, mitä häneltä odotetaan ja mihin hänen odotetaan kohdistavan huomionsa ja aikansa. Siksi tavoitteiden asettaminen voi myös auttaa motivoimaan oppilaita, vahvistamaan heidän pystyvyyden tunteitaan sekä tarjota heille onnistumisen kokemuksia.

Miten sitten tavoitteet ja luovuus voivat olla yhteydessä toisiinsa? Minna Ståhlsin mukaan, kun opettaja ei ole sidoksissa mihinkään tiettyyn oppikirjaan vaan tavoitteisiin, hän voi olla luovempi. Tavoitteiden kautta hänelle avautuu paljon suurempi erilaisten mahdollisuuksien avaruus, koska hän voi valita mitä tehdään ja miten. Opettaja voi siis valita tehtäviä ja sisältöjä oppilaiden edellytysten mukaan ja näin myös eriyttää opetustaan paremmin. Oppilaita ei kuitenkin jätetä missään vaiheessa yksin, vaan opettajan tehtävä on ohjata oppimista. Jessican mukaan aikuisen tehtävä on ottaa vastuu siitä, että oppilaat oppivat seuraamaan omaa oppimistaan ja ymmärtämään omaa oppimisprosessiaan.

Sannäs skolanin opettajat ovat sitä mieltä, että tavoitteisiin uhrattu aika on todellakin kannattanut. Heidän kokemuksensa mukaan nimenomaan tavoitelähtöisyys ja opetuksen eriyttäminen ovat mahdollistaneet myös erityistä ja tehostettua tukea tarvitsevien oppilaiden tukemisen entistä paremmin. Tavoiteorientoituneesta toiminnasta hyötyvät niin opettajat, oppilaat kuin huoltajatkin.

Mirja Tarnanen

Kirjoittaja on Jyväskylän yliopiston opettajankoulutuslaitoksen professori ja Uutta luova asiantuntijuus -hankkeen johtaja.