Uutta luova asiantuntijuus- hankkeessa on kehitetty ennakkoluulottomasti monialaisia oppimiskokonaisuuksia. Olemme olleet mukana järjestämässä monialaisia viikkoja sekä osana pitkäkestoista kehittämishanketta että opettajien perus- ja täydennyskoulutusta kehittäen. Jälkimmäisestä tapauksesta voit lukea blogistamme. Tällä hetkellä olemme mukana kehittämässä luokanopettajakoulutukseen suunnattua monialaista oppimista käsittelevää verkkokurssia. Kurssi tulee osaksi Jyväskylän opettajankoulutuslaitoksen perusopetuksen monialaisia opintoja, paikallisesti tutummin POM-opintoja.


Oppimisen muutoksessa ei ole kiinnitetty riittävästi huomiota yhteisöllisyyteen ja toimintakulttuuriin.

Monialaisista oppimiskokonaisuuksista on jo kirjoitettu useita avaavia tekstejä, joten miksi nyt taas? Ehkä sen takia, että kokemuksemme perusteella on kirkastunut ajatus siitä, että oppimisen muutoksessa ei ole kiinnitetty riittävästi huomiota yhteisöllisyyteen ja toimintakulttuuriin. Monialaiset oppimiskokonaisuudet ovat lopulta koulun toimintakulttuurin ilmentymiä. Teemat, oppimistavat ja tavoitteet kertovat koulusta paljon. Ollaanko koulussa rohkeita kokeilemaan uutta, onko kokonaisuus rakennettu koulun vahvuuksien ympärille, miten laaja-alaiset oppimistavoitteet näkyvät oppimiskokonaisuuksissa? Tässä blogissa listaamme viisi oppia, joihin olemme törmänneet monialaisia oppimiskokonaisuuksia toteuttaessamme. Nämä opit nivoutuvat koko koulun toimintakulttuuriin.

Oppilaat oppivat 

Oppimiskokonaisuudet ovat parhaimmillaan monipuolisia, jäsennettyjä ja oppilaita osallistavia. Kokemuksemme mukaan vastaavien kokonaisuuksien järjestäminen ei ole pois muusta oppimisesta, vaan toiminta tukee rinnakkaisesti laaja-alaisten ja oppiainekohtaisten taitojen opiskelua. Monialaiset oppimiskokonaisuudet opettavat parhaimmillaan, miten moninäkökulmaisesti asioita tarkastelemalla voimme rakentaa kokonaisvaltaisempaa ymmärrystä meitä koskettavista ilmiöistä. Tutkimusaineistomme perusteella oppilaat ovat kokeneet oppineensa monialaisten oppimiskokemusten aikana mm. vuorovaikutustaitoja, monimuotoisten tekstien tuottamista ja tulkitsemisen taitoja. Löydökset tukevat ajatusta siitä, että monialaiset oppimiskokonaisuuksilla on merkityksensä osana opetusta. Perusopetuksen tavoitteiden mukainen opetus ja oppiminen mahdollistuu näissä oppimiskokonaisuuksissa uusilla tavoilla.

Lisää monialaisesta oppimisesta

Oppiminen ei ole kaavoihin tuijottelua 

Monialaisia oppimiskokonaisuuksia voidaan kehittää erilaisten oppisuuntausten tai mallien mukaisesti. Kokonaisuus voi olla esimerkiksi ilmiöpohjainen, tutkivaa oppimista tai ongelmalähtöistä oppimista. Tärkeämpää kuin tietyn mallin valinta on pohtia, millainen oppiminen on tavoitteiden mukaisesti järkevää: millaisiin teemoihin syventyminen sopisi oman koulun tarpeisiin. Jo tuttuakin teemaa voidaan uudelleen hyödyntää tavoitteiden ja opiskelun osalta soveltuvaksi aina tarpeen mukaan. Oppimista on syytä rakenteistaa ja jaksottaa, mutta silti jättää tilaa oppilaiden omalle ajattelulle ja valinnoinnoille. Oppiminen monialaisissa kokonaisuuksissa etenee kohti valmista lopputulosta. Oppiminen on parhaimmillaan prosessi, jonka jokaisella vaiheella on merkitys.

Oppiaineet eivät ole poistumassa  

Oppiainekohtainen tietojen ja taitojen opiskelu on perinteisesti ohjannut oppimista. Oppiaineet ovat varmasti oleellisessa roolissa oppimisen sisältöjen ja rakenteiden suunnittelun ja toteuttamisen näkökulmista, mutta oppimisen kannalta on rikkaus, jos oppiminen lähestyy entisestään reaalimaailman ilmiöitä. Tämä asetelma ei olekaan joko–tai, vaan enemmänkin sekä–että. Maailmassa on yhä enemmän kysymyksiä, jotka eivät avaudu vain yhdestä näkökulmasta, vaan vaativat monipuolista osaamista ja tulkintaa. Kokemuksemme mukaan opettajat kaipaavat opetukseen uusia tuulia ja uusia tapoja opettaa. Opettajat ovat olleet usein halukkaita kokeilemaan (ts. monialaiset oppimiskokonaisuudet kiinnostavat opettajia!), mutta samaan aikaan erilaisista uskomuksia, toiveista ja huolista muutokseen liittyen on ollut tärkeää keskustella monialaista oppimista suunnitellessa. Koulun ei ole tarkoituskaan unohtaa oppiaineissa opiskelua.

Opettajien yhteistyö lisääntyy 

Opettajien yhteistyön merkityksestä koulun kehittämisen ja ammatillisen oppimisen näkökulmista on kirjoitettu paljon. Tulokset ovat myös mielenkiintoisia, sillä yhteistyötä tukevassa oppivassa yhteisössä opettajat kokevat tutkitusti enemmän työn iloa ja oppilaiden häiriökäyttäytyminen vähenee. On kuitenkin selvää, että koulun muuttuminen aidosti oppivaksi yhteisöksi on pitkäjänteisyyttä vaativa prosessi. Nykyisin myös kouluilta odotetaan yhteisöllisempää lähestymistapaa opettajan ammatilliseen kehittymiseen ja koulun uudistamiseen. Yhteisenä projektina järjestetty monialainen oppimiskokonaisuus on esimerkki käytännönläheisestä yhteistyöstä ja palvelee suoraan oppilaita ja oppimista.

Lue lisää yhteistyön merkityksestä

Koulu ei mennyt rikki 

“Yksi parhaista asioista on varmaan se, mitä oppilaat pääsevät kokemaan viikon aikana.” 

Sanat tulevat erään kokeilumme videokoosteessa puhuneelta koulun opettajalta. Emme väitä, että monialainen oppimiskokonaisuus korjaisi koulun kaikki haasteet tai varmistaisi oppilaiden oppimisen uudella tasolla. On kuitenkin selvää, että koulussa voidaan ammentaa oppia kokemuksista parhaiten silloin, kun ne ovat jaettuja. Uutta voidaan lähteä rakentamaan pienemmissä paloissa, valmista ja täydellistä ei pidä odottaa tulevan välittömästi. Monialaiset oppimiskokonaisuudet kannattaa myös rakentaa ajankohtaisiksi, koska se luo tietynlaista tarvetta päivittää oppimisen teemoja, vaikka ns. konepellin alla hyrräisikin samoja toimiviksi osoittautuneita työvaiheita ja rakenteita.  

Artikkelikuva: succo from Pixabay


0 kommenttia

Vastaa

Avatar placeholder

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *