Jyväskylän yliopiston opettajankoulutuslaitoksen yliopistonopettaja Jarmo Leskinen ja lehtori Mari Hankala opettavat yhdessä tutkivan oppimisen kurssia, jossa yhdistyvät matematiikka sekä äidinkieli ja kirjallisuus. Kurssi on osa luokanopettajan opintoihin kuuluvia perusopetuksessa opetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien monialaisia opintoja. Kurssin aikana opiskelijat perehtyvät matikan ja äidinkielen yhteyksiin ja tutkivaan oppimiseen sekä suunnittelevat ja toteuttavat tiimeissä lyhyen oppimiskokonaisuuden, jossa yhdistävät näitä oppiaineita. Tutkiva matikka on ongelmanratkaisukeskeistä, ja siksi siihen saa hyvin yhdistettyä äidinkielen eri teemoja.


Samanaikaisopetuksessa kumpikin opettajankouluttaja on jatkuvasti läsnä ja vastuu opetuksesta on jaettu tasaisesti.

Kurssi on toteutettu kokonaan samanaikaisopetuksena, mikä tarkoittaa sitä, että kumpikin opettajankouluttaja on jatkuvasti läsnä ja vastuu opetuksesta on jaettu tasaisesti. Näin Mari ja Jarmo voivat täydentää toisiaan ja tuoda kummankin omat näkökulmat luontevasti mukaan keskusteluun. Yhteisopettajuus ei ole kuitenkaan liian rajattua. Puheenvuoroja ei ole jaettu, vaan ohjaus etenee soljuvasti ja yhteisymmärryksessä. Tämä on edellyttänyt yhteistä suunnitteluaikaa ja jaetun ymmärryksen muodostamista.

Tutkivaa oppimista ja oppiaineintegraatiota opettajankoulutuksessa

Vaikka Jyväskylän opettajankoulutuslaitoksen opetussuunnitelma perustuu ilmiölähtöisyyteen ja pyrkii tukemaan opiskelijoiden itseohjautuvuuden kehittymistä, on opiskelijoille toisinaan vaikeaa irtautua niin sanotuista perinteisen opiskelun normeista ja kaavoista. Tyypillistä on esimerkiksi epävarmuus siitä, kuinka pitkiä ja laajoja opintotehtävien tulisi olla. Tämän kipuilun inspiroimana Jarmo kehitti ongelmanratkaisutehtävän esimerkin, jossa opiskelijoiden piti ratkaista, “Jos olisit xxx kurssilla ja sinun pitäisi tehdä oppimisestasi raportti, mitä asioita ottaisit huomioon raporttia suunnitellessasi ja tehdessäsi?”


Opettajankoulutuslaitoksella opetettavat asiat, kuten oppiaineiden integrointi ja tutkiva oppiminen, ovat oikeasti tärkeitä ja perusteltuja.

Huolimatta siitä, että opettajaopiskelijoilla on kurssin aikana melko vapaat kädet ajatella ja kokeilla luovasti, on opettajankouluttajien rooli ohjaajina merkittävä. Opettajina Mari ja Jarmo pyrkivät tukemaan opiskelijoiden oppimisprosessia ja antamaan syötteitä, joista jatkaa eteenpäin. Tutkivan oppimisen malleissa on toki tietyt rajoitukset ja kehykset, joiden puitteissa työskennellään, mutta tärkeää olisi, että opiskelijat löytäisivät omia polkujaan ja luottaisivat omaan kykyynsä arvioida ja tuottaa tietoa. Tärkeää ei ole pelkästään lopputuotoksen sisällön määrä tai laatu, vaan itse oppimisprosessin tarkastelu ja arviointi kokonaisuudessaan.

Opiskelijoiden kanssa tehdyt kokeilut ja oivallukset sekä uudenlaisen yhteistyön rakentaminen on opettanut uutta ja auttanut hahmottamaan paremman opettajankoulutusta kokonaisuutena. Prosessi on tuonut varmuutta siihen, että opettajankoulutuslaitoksella opetettavat asiat, kuten oppiaineiden integrointi ja tutkiva oppiminen, ovat oikeasti tärkeitä ja perusteltuja.

Kummankin oma asiantuntijuus tuo tärkeää sisältöä opetukseen

Ajatus matematiikan sekä äidinkielenja kirjallisuuden yhdistämisestä syntyi, kun opettajankoulutuslaitoksella kehitettiin uusia, monialaisia kurssikokonaisuuksia. Tutkivan matikan tehtävät innostavat ja haastavat oppilaita ongelmanratkaisuun, joka edellyttää ajatusprosessien kielentämistä ja esimerkiksi yhteistoiminnallisessa ongelmanratkaisussa vuorovaikutustaitoja. Tämän vuoksi Mari ja Jarmo lähtivät suunnittelemaan yhteistä kurssia.


Myös matikanopettaja on kielen opettaja!

Kumpikin opettajankouluttaja on oppinut paljon toisen ohjaamasta aineesta. Jarmolla on tullut tärkeänä ahaa-elämyksenä kielentäminen. Matikassa on oma kieli, ja sitä voi kääntää vaikkapa suomen kielelle.

”Myös matikanopettaja on kielen opettaja!” Jarmo kiteyttää.

Marille tutkiva matikka on syventänyt ymmärrystä tutkivasta oppimisesta. Kahden asiantuntijan erilaiset näkökulmat ja osaamisalueet ovat rikastuttaneet kurssin sisältöä ja mahdollistaneet uudenlaisten lähestymistapojen löytämisen. Mari esimerkiksi keksi opiskelijoille tutkivan matikan esimerkin, jota Jarmo ei olisi tullut ajatelleeksikaan, ja vastaavasti Jarmo on esittänyt opiskelijoille matematiikan kielentämisestä sellaisia oivalluksia, että Mari on voinut vain ihailla .

Yhteisopettajuudesta uutta intoa työhön

Opettajankoulutuksessa tulevat kasvatus- ja koulutusalan ammattilaiset työskentelevät paljon tiimeissä, sillä myös tulevaisuuden koulumaailmassa yhteistyötaidot korostuvat. Lisäksi opettajankoulutus pyrkii tukemaan opettajaopiskelijoiden kykyä soveltaa oppimaansa ilmiölähtöisesti ja monialaisesti sekä tarkastelemaan sekä omia että ympäröiviä arvoja ja toimintamalleja kriittisesti. Olisikin tärkeää, että opettajaopiskelijat saisivat opintojensa aikana malleja toimivasta, monialaisesta yhteistyöstä. Juuri tällaista työtä Mari ja Jarmo ovat tekevät.


Kun työ on tehty kerran kunnolla, voidaan seuraavalla kierroksella tai lukuvuodella poimia työn hedelmiä ja huomata, ettei työ todellakaan mennyt hukkaan.

Kurssi vedettiin ensimmäisen kerran lukuvuonna 2018–2019. Tuolloin Mari ja Jarmo kävivät läpi pitkän prosessin, jonka aikana he perehtyivät esimerkiksi matematiikkaa ja äidinkieltä yhdistämistä ja matikan kielentämistä koskeviin tutkimusartikkeleihin ja suunnittelivat rungon kurssille. He käyttivät viikoittain aikaa merkitysneuvotteluun ja kurssin teemojen kielentämiseen.

”Kun työ on tehty kerran kunnolla, voidaan seuraavalla kierroksella tai lukuvuodella poimia työn hedelmiä ja huomata, ettei työ todellakaan mennyt hukkaan. Nyt kun vedämme kurssia toista kertaa, voimme keskittyä kehittämis- ja arviointityöhön, emmekä joudu käyttämään enää läheskään yhtä paljon aikaa suunnitteluun tai materiaalien miettimiseen,” opettajankouluttajat summaavat.

Yhteistyö on tuonut uutta intoa työhön. Vaikka kumpikin opettajankouluttaja korostaa erityisesti oman asiantuntijuuden kehittymistä ja oppimista yhteisopettajuuden tärkeimpänä antina, he toteavat saaneensa työstä myös iloa ja piristystä arkeensa.

”Meillä on ollut myös kivaa!” naurahtaa Mari.


Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *