Anne Martin

Koulu ei mennyt rikki – Luokanopettajan kokemuksia koronakeväästä

Opettajan kuvaama opetusvideo, keskustelua etäyhteyksillä, ja lopuksi mahdollisuus jäädä kertaamaan opittua ja saamaan yksilöllistä tukea opettajalta. Tällainen oli luokanopettaja Heikki Jyväsjärven tyypillinen oppitunnin rakenne kevään 2020 korona-aikana. Koronakevään aikana Heikki kokee, että hänen luokkansa löysi valmiuksia ja kykyjä uudessa tilanteessa toimimiseen, vaikka esimerkiksi tekniset haasteet saivat toisinaan kompuroimaan. Kevään tärkeimmän opin Jyväsjärvi tiivistää seuraavasti: ”Selvittiin ja voimaannuttiin.”

Anne Martin, sitten

Vallankumous tapahtuu oppitunti kerrallaan – Matematiikka kuuluu meille kaikille

Kasvatustieteen tohtori Laura Tuohilampi on kiitelty pedagogi, kouluttaja ja tutkija, jonka tavoitteena on motivoida ihmisiä innostumaan matematiikasta. Tuohilampi kysyy väsymättä itseltään ja muilta seuraavia kysymyksiä: Miksi niin moni inhoaa matematiikkaa? Miksi hyväksymme sen, että moni oppilas ahdistuu matikantunneilla? Miksi matematiikan opetusta ei muuteta niin, että matikasta tulisi innostavaa ja motivoivaa kaikille? ULA-haastattelussa keskustelemme matikkavallankumouksesta, johon sinäkin voit liittyä.

Anne Martin, sitten

Oppimista uusissa oloissa

Opetusalan henkilöstön arjessa korona näkyy erityisen selvästi, ja sen vaikutukset koulutusmaailmaan saattavat olla jopa mullistavia. Moni opettaja on huolissaan etäkoulun haasteista, kuten eriarvoistumisesta, oppilaiden hyvinvoinnista ja muista oppimisen esteistä. Samaan aikaan jokaisen on pelattava yhdessä, jotta voimme turvata mahdollisimman monen ihmisen hengen ja terveyden. Koulut on ehkä suljettu, mutta oppiminen, yhteistyö ja kehittyminen jatkuvat yhä. Jaamme muutaman ajankohtaisen lukuvinkin, joista ULA-hankkeen julkaisema Ilmiömäistä!-teos on ladattavissa verkkosivuillamme.

Anne Martin, sitten

TALIS 2018: Tukea opettajan yksilölliselle ja koulun yhteisölliselle kehittämiselle

Suomalaiset opettajat pitävät työstään ja ovat työhönsä tyytyväisiä. Näin voisi summata olennaisimman TALIS 2018 -tutkimuksesta. Opettajien osallistuminen pitkäkestoiseen ammatillista kehittymistä tukevaan koulutukseen näyttää kuitenkin olevan hiipumassa, ja täydennyskoulutusta tulisikin kehittää niin, että se soveltuu opettajien omiin ammatillisen kehittymisen tarpeisiin ja tarjoaa virikkeitä ja inspiraatiota omaan opetukseen. Samalla opettajia tulisi kannustaa kehittämään koulua yhteisöllisesti. Opettajat tarvitsisivat uskallusta ylittää näitä yhteistyön tekemistä vaikeuttavia kynnyksiä, ja siihen tarvittaisiin paitsi rakenteellisia muutoksia, myös asenteiden ja arvojen näkyväksi tekemistä ja yhteisen ymmärryksen rakentamista.

Anne Martin, sitten

Opimme yhdessä ja toisiltamme – Opettajankouluttajien yhteistyöstä

Jyväskylän yliopiston opettajankoulutuslaitoksen yliopistonopettaja Jarmo Leskinen ja lehtori Mari Hankala opettavat yhdessä tutkivan oppimisen kurssia, jossa yhdistyvät mate-matiikka ja äidinkieli. Kurssi on toteutettu kokonaan samanaikaisopetuksena, mikä tarkoittaa sitä, että kumpikin opettajankouluttaja on jatkuvasti läsnä, jolloin he voivat tuoda kummankin omat näkökulmat luontevasti mukaan keskusteluun. Yhteisopettajuus on tuonut uusia oivalluksia ja iloa työhön. Yhteistyö on vaatinut rutkasti suunnitteluaikaa ja jaetun ymmärryksen muodos-tamista, mutta antanut huomattavasti enemmän.

Anne Martin, sitten

Hyvinvoiva luokka syntyy luottamuksesta ja yhdessä olemisesta

Luokanopettaja Heikki Jyväsjärvelle opettajan työ on parhaimmillaan sitä, että saa tukea oppilaan kasvamista aidossa vuorovaikutuksessa. Yhtenä opettajan ensisijaisista tehtävistä Heikki Jyväsjärvi pitää oppilaantuntemuksen kehittämistä ja yhdessä tekemisen taitojen tukemista. Tänä päivänä Jyväsjärvi ajattelee, että kontrollin kautta on vaikea luoda aitoa oppimista tukevaa ilmapiiriä. Tiukoista raameista luopuminen ei kuitenkaan ole tapahtunut itsestään.

Anne Martin, sitten

Uutta luova kouluyhteistyö

ULA-hankkeessa on kehitetty uudenlaista koulun kehittämisen ja opettajien täydennyskoulutuksen mallia, jossa painottuvat yhteisöllisyys ja tiimityö. Valmiiden vastausten ja valmiiksi räätälöityjen toimintamallien tarjoamisen sijaan tavoitteena on tukea kunkin koulun omaa uniikkia kehittämisprosessia tutkimuspohjaista tietoa hyödyntäen.

Anne Martin, sitten

“Mihin tätä tarvitaan, ope?”

Ilmiölähtöisyys, monialaisuus sekä niin sanotut pehmeät taidot, kuten ihmisenä oleminen, ajatusten muodostaminen ja argumentointi sekä monimuotoisissa sosiaalisissa yhteisöissä toimiminen tukevat laaja-alaista oppimista ja pyrkivät valmistamaan nuoria tulevaisuuden työelämään. Kasvatustieteilijä Anne Martin ruoantuotannon tulevaisuutta työkseen tutkiva biotieteen tohtori Lauri Reuter pohtivat, millaista opetusta parempi maailma tarvitsee.

Anne Martin, sitten